perjantai 28. helmikuuta 2014

Ensimmäiset kolme viikkoa

Ajatella tuo pieni riiviä on ollut luonamme huomenna jo KOLME viikkoa, toisaalta tuntuu että se on ollut paljon pidempään ja toisaaalta että vastahan se eilen haettiin. Yhteinen aikamme on mennyt hyvin. Delia on ottanut pennun hyvin vastaan, ensimmäiset päivät vähä murrasi jos halusi olla rauhassa ja pentu roikkui karvoissa, mutta sen jälkeen ollaan jo nukuttukin vierekkäin.
Hyrrä on ahne edelleen! Alkuun ruokailumme olivat kamalia, parhaillaan 15minuuttia odottelin pennun rauhoittumista että ruuan pystyi sen eteen antamaan. Ahneudesta on myös hyötyä, lenkeilläkin pentu hakee vähän väliä kontaktia namin toivossa, jos tulee ihmisiä jotka haluaisivat moikata tulee pentu silloinkin hakemaan ensin namia :D.
Ensimmäisen kolmen viikon aikana on Hyrrä päässyt moniin reeneihin mukaan, on nähnyt toisia koiria, käyty kyläilemässä (samalla tutustumassa pienempiin lapsiin), lenkkeilty erilaisissa maastoissa jne.
Isoja eroja on Deen pentu aikaan ollut paljonkin. Isoimpana varmaankin yksinolo. Pentu saattaa uikuttaa hetken, mutta on sitten hiljaa, kun taas Dee huuti ensimmäisen kuukauden oikeestaan koko ajan. Pennulle jos jättää tekemistä yksin oloksi (nyt ovat olleet jo Deen kanssa samassa huoneessa nii enää ei olla ruokaa jätetty) vaikka kongiin, on se tyhjennetty mitä Dee ei koskaan tehnyt. Muutamia pelottavia asioita on tullut vastaan, kuten hallissa aidan toisella puolella koira joka haukkuu innoissaan agiradalla ja ohi ajavat bussit on kamalia, mutta nekään ei ole kamalia jos niillä matkustetaan.
Autossa Hyrrä on ekan kerran jälkeen matkustanut hiljaa, paitsi mennessämme Janakkalaan Wirneen tottispäivään vieraalla autolla ja vieras koira (Naurulainen!) samassa takakontissa piti pentu meteliä :D. Pientä päällepäsmäröintiä on pennussa havaittavissa muiden kuin Deen kanssa. Samaisella automatkalla Hyrrä kiipesi kompostiverkosta joka rajasi takakonttia nii yli ja yritti alistaa Naurun, tähän kävin puuttumassa. Paikanpäällä pentu ärisi olisikohan taas ollut Nauru(?), kun se tuli syliini pyörimään. Deestä se ei oo ainakaan vielä murissut, vaikka Dee antaakin oikeastaan kaikessa pennulle periksi.
Kaikinpuolin olen tyytyväinen pentuun, se on mahtava ja sen kanssa on jo nyt niin kiva tehdä töitä. Huomaa sen miten paljon helpommalla joku toinen oppii asioita kuin Delia, sen kanssa on saatu tehdä jokaisen asian eteen niin paljon enemmän. Pentu kokeilee muutaman kerran kiellon jälkeen, mutta tyytyy kohtaloonsa sitten.
On se kyllä hieno, katsotaan mihin meistä tulevaisuudessa on. :)

ps. Kattokaa miten kuivaa ja lumetonta täällä jo on! Pääsee hakumetsään taas!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Ohjattu agility

Eilen oli ohjatut agility reenit. Ryhmässä on neljä koirakkoa, mutta kummallakin kerralla paikalla on ollut vain kolme. Eilen aikaa per. koira jäi n. 13min, eli oikein rutkasti varsinkin meille. Reenit sujuivat meidän osalta oikein hyvin, koirani jopa juoksi radalla!
Kuva ei ole yhtään, ei sitten yhtään mittakaavassa, mutta radan idea siitä tulee esille.
Esteet 1-3ei ollut ongelmaa, mentiin kerran, palkkaus ja jätettiin siihen. Keppejä ei tehty. Suorasta putkesta Dee sai vauhtia sen verran, että itsekin sai jo juosta jotta kerkeän edellä kutos esteelle, pitkä kuljetus putkeen onnistui, vaikka vauhtia oli edelleenkin. Takaakierto kasi esteelle ja siitä ohjaus ysille, tuli kiire ja en saanut ohjattua koiraa enään eteenpäin. Uusittiin seiskaputkelta ja nyt pienemmällä vauhdilla päästiin puomin loppuun asti. 13-14 juoksin huonossa linjassa kohti neljäätoista ja jouduin tekemään pienen väistöliikkeen että en törmää siivekkeeseen ja koira luki ohjausta ja sen jälkeen sen saaminen 15 oli haastavaa. Uusittiin puomin alastulolta, koira odottamaan, itse esteelle, pieni erumatka ja päästiin putkelle. Lopussa ei oikeastaan isompia ongelmia. 

Hyvin menneiden reenien jälkeen motivaatio kohoaa kummasti ylöspäin ja antaa toivoa että kyllä myö vielä joskus voidaan päästä kisaamaan. Toivoa siis on! :)

maanantai 17. helmikuuta 2014

Vihdoinkin kuulumisia

Olen jo tarpeeksi kauan vältellyt tänne kunnolla kirjoittamista, joten kai se on itseään otettava niskasta kiinni ja raapustella niitä kuulumisia.
Edellisen kirjoituksen jälkeen (lukuunottamatta perheenjäsen ilmoitusta) olen kärsinyt reenimotivaatiosta ja muutenkin tuntui ettei mikään suju tuon koiran kanssa Siitä päästiin lopulta yli, ostettiin kevääksi ohjatutut agilityt, joka toiselle viikolle. Lisäksi kävimme Anna Oreniuksella tuuraamaassa. Tästä kerrasta ei ole mitään kerrottavaa, mie olin ihan pihalla, kiukkunen ja muutenkin apaattinen, joka sitten välittyi koiraan. Saimme toki onnistumisiakin ja hyviä neuvoja, mutta tälläisiin lähtiessä pitäisi olla parempi fiilis.
Ryhmäpaikan ensimmäisestä kerrasta jäi hyvä mieli, koira oli innokas ja mukana. Monelle tämä olisi varmaankin itsestään selvyys, mutta tuon puupäälapinkoiran kanssa ei koskaan voi tietää millä mielellä se reenaa sillä kertaa. Näiden reenien ansiosta myös reeni-into palasi. Näiden lisäksi olemme käyneet seuramme tuurauskerralla, jossa oli aiheena valitettavasti kepit verkoilla. Verkot eivät ole meille soveltuva tapa opettaa keppejä, myös sen kerran kouluttaja huomasi sen, Dee seuraa vain että apua tuossa on vertkko ja tuossa ja tuossa.. Teimme sitten kontakteja, joihin saimme läksyksi pyytää avustaja palkkaamaan, jotta voisin vaan jiosta eteenpäin (Oona, tarvitsemme sinnuu! :D).
Myös tottis reeneissä ollaan käyty, mutta se ei vaan ole miun ja Deen laji, haku olisi ja sitä jatketaan kyllä harrastusmielessä, mutta tavoitteet jätetään pois. Toivotaan että Hyrrästä on joskus tähän lajiin. :) Deen kanssa olen miettinyt Rallyn aloittamista, kehumisen ja innostamisen takia voisi soveltua meille.
Eiköhän siinä ollut pääpiirteittäin meidän kuulumiset, muuten ollaan vietetty viikon verranb pentuarkea ja hyvin noi jo tulee juttuun. :)



sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Uusi perheenjäsen

Saanen esitellä uuden perheenjäsenemme, australianpaimenkoira nartun, Snowtime's Bonanza "Hyrrä"
Pentu on sijoutuksessa Laura Lönnbergiltä Kennel Wirneen. Tulevaisuus näyttää mihin pennusta on, mutta ensituntumalta on kovin lähelle hakeutuvainen, innokas, AHNE, taistelutahtoinen ja ei paljoa jännittele uusia tilanteita. Tulevat harrastuslajimme tuleevat selvinemään kevään ja kesän aikana, mutta ainakin agi, pk-puoli ja paimennus kiinnostaisivat Hyrven kanssa. Lisäksi myös Toko on tavoitteena.
Aikahan sen sitten näyttää!




perjantai 3. tammikuuta 2014

Tavaraa siellä, tavaraa tuolla..

Joku viikko takaperin tuli puheeksi yhdellä lemmikkifoorumin ryhmässä puheeksi kuinka paljon löytyy hihnoja, pantoja ja muita tarvikkeita, niinpä päätin perehtyä meidän varastoomme ja tältä se pääpiirteittän näyttää:


Treeniliivejä minulta löytyy kaksi. Vanhempana petenkoiratarvikkeen logolla oleva liivi, jonka vetoketju temppuilee. Toisena on Berran käytettynä ostettu liivi, johon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Näiden lisäksi löytyy yksi namitasku ja postissa on tulossa vielä reenitasku.


Hihnoja tiesin meiltä löytyvän eniten, 12kpl kaikki yhteen laskettuna (ja ehkä vielä muutama jossain kaapin piiloissa, sekä kotikotona. Kaikki nämä yhdelle koiralle.. 
Vasemmassa yläkuvassa om meidän grippihihnat: 2 metrin säädettävä kahdella lukolla (dogsport), sekä kaksi yhden metrin mittaista reenihihnaa (pinkki firedog, vaalea dogsport)
Vasemmassa alakuvassa on nahkaiset hihnat, joita on 3 metrin monitoimihihna, todella vanha kulunut ruskea nahkahihna ja musta pyörönahkahihna.
Oikeassa yläkulmassa on sitten muita meiltä löytyviä hihnoja. Berran fleece talutin, jokke-punottu ja kumisen oloinen musta hihna.
Oikeassa alakuvassa on sitten pari liinaa. Sotkuisena kasana oleva 20metrin punottu, tällä harjoittelimme luoksetuloa ja firedogin 15metrin grippiliina mm. jälkeen. 


Pantoja meillä ei nykyisin ole enään paljoa, pieniä pentupantoja ja muita on myyty eteenpäin (tai pieni terminaattori on syönyt ne poikki :'D) ja muutenkin enemmän olen villalle ostellut pantoja kuin Delialle. Mutta meiltä löytyy kuonopanta, jota ei olla käytetty ainakaan vuoteen. Delian kärsiessä remmiräyhäämisestä ja vetämisestä varsinkin koirista tietämätön mieheni käytti tätä helpottaakseen heidän lenkkeilyä. Tämän lisäksi löytyy kaksi solkipantaa, pinkkiä ollaan pidetty pääasiassa kyläilessä, jotenkin koen solkipannay hankalaksi, muoviseen hihnaan löytyy myös panta. Hurtan täysikuristava panta ei ole ollut käytössä kuin muutaman kerran, joskus alennuksesta on se tullut ostettua ja kuten kuvasta huomaa on siihenkin hampaat osuneet. Mustapinkki-tassupanta ja perus ruskea (olisikohan tämäkin hurtan?) panta ovat meillä käytössä. Lisäksi reenaamiseen ja aikoinaan liinassa irtiolemiseen löytyy myös pinkit hurtan valjaat!


Leluja meillä on vaikka kuinka, lattialla tosin vain muutama (vaihdellaan näkyvilllä olevia), lisäksi löytyy pari pilliä luoksetuloon, en osaa viheltää ja ääni toimii paremmin kauempaa kutsuttaessa kuin huuto, karvapeti löytyy makuuhuoneesta ja lisäksi olohuoneestamme löytyy iso metallihäkki (jossa mm. todella märkänä kuivatellaan). Meiltä löytyy myös kevythäkki, mikä ei nyt kuviin päässyt. 


Muuta pientä tavaraa. Löytyy heijastinliiviä, vilkkuvaloja, juoksuhousut, kakkapusseja, pohjavillanpoistaja, kampa, kynsisakset ja tassupyyhe. Myöskin karsta on jossakin. 


 Oho yksi kuva on kaksi kertaa, mutta ei se mitään haittaa :D.
Näyttelyhihnakin meiltä löytyy naruversiona, tälle ei ole kyllä hirveästi ollut tarvetta.. Palveluskoirien liivi hakua varten, muutama erilainen noutokapula, naksutin ja tietenkin vesi- ja ruokakipot. 

Varmasti jotakin vielä puuttuu ja kaikki ruoka sekä herkkupurkit ja säilöt jätin kuvaamatta. Itse kuvia katsellessa tajusin ettei tavaraakuitenkaan ole niin paljon kuin olisi voinut kuvitella, johtuu paljon varmaankin siitä ettei meiltä reenikamoja (vielä!) niinkään löydy. Värikirjokin on suurempi kuin odotin, mutta paljon pinkkiä/ vaaleanpunaista meiltä kuitenkin löytyy.

Nyt haluaisin mielelläni nähdä muiden tavaramääriä, eli eikun vain listaamaan ;)!

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Tavoitteita: toteutuneita ja uusia!

Eli TAVOITTEET vuodelle 2013 olivat:
- Luustokuvat 
   Luustokuvat selän, lonkkien, polvien ja kyynärten osalta toteutettiin keväällä, hyvin tuloksin.

- ALO:n liikkeet
   Ai mitkä liikkeet? :D Ei ihan onnistunut, tai oikeastaan ollenkaan.. Jospa ensi vuonna?

- Agilityn alkeet
   Tämä sentään toteutettiin ja uskon että etenimme enemmän kuin alkeet :).

- Motivaation kasvattamiseksi, ryhmään reenaamaan pääsy
   Kesä reenattiin ryhmässä agilitya ja tottista. Syksyllä jatkettiin ainoastaan tottista. Hakua reenattu    kesän lopusta tähän päivään asti samalla porukalla.

- Irtipysymisen vahvistaminen
   Tämäkin toteutui, uskallan pitää Deliaa paljon paremmin irti monessakin paikassa.

- Parit mätsäröinnit
   Käytiin myö kai kaksi kertaa kehäilemässä? Ei tuloksissa kehumista, mutta käytiin kuitenkin. 

- Uuden lajin kokeileminen (jälki, haku, paimennus..?)
   Jälkeä kokeilimme muutaman kerran, haku kuuluu nykyisin vakio lajiksemme jota reenaamme          säännöllisesti. Paimentamassa kävimme pari kertaa, mukavaa hommaa mutta ei kuitenkaan              sellainen laji  jota viikkottain reenaisimme.

OIllaan myö jonkun verran edistytty ja kokeiltu uutta, muutenkin vuoteen tyytyväinen. Mutta nyt jo vuoden vaihduttua pitäisi varmaankin katsella tulevaan. Tälle vuodelle raapustelin tavoitteita jo aikaisemmin syksyllä koulussa ja tälläisiin päädyin:

- BH-koe hyväksytysti
- Agilityn kisaaminen, ajattelin möllejä mutta eihän sitä koskaan tiedä jos kepit saamme kuntoon :D
- Haun ilmaisu 
- Jos nyt ne tokon ALO:n liikkeet? 
- Näyttely H isolla ehkällä!
- Sterilointi
- Silmien tutkiminen

Muutama kaukainen tavoite, mutta onneksi on myös tavoitteita mitkä ovat ihan mahdollisia meille :) Nyt jäämme innolla katsomaan mitä vuosi tuo tullessaan. 

Onnea ja menestystäå vuoteen 2014 kaikille!



maanantai 23. joulukuuta 2013

Jouluiloa!

Oikein hyvää Joulua kaikille blogin lukijoile!