lauantai 19. huhtikuuta 2014

Pienet reenit

Päätin jo eilen että tänään reenataan tottista ja niin myös teimme. Reenistä jäi kyllä niin hyvä fiilis ettei mitään rajaa.
Delian perusasento on parantunut paljon vähälle aikaa, joten pohja muuhun tekemiseen on varmempi. Otimme muutaman askeleen seuruita, palkaten kontaktista ja innokkaasta tekemisestä. Kiire ei ole, joten edetään ihan rauhassa. Seuruun lisäksi otimme muutaman luoksetulon eteen, sekä eteen-sivulle yhdistelmänä. Omaan mieleeni eteentulo ei ole vielä tarpeeksi tiivis, mutta tässäkin ollaan menty huimasti eteenpäin. Pääasia että Delia tulee innoissaan luokse.
Paikkamakuuseen saatiin sopivasti ohi lenkkeilevistä koirakoista, haukahti muutaman kerran, kielto, jonka jälkeen onnistunut suoritus.
Reenit on pidettävä lyhyenä, jotta Deen mielenkiinto säilyy yllä koko ajan. Tällä kertaa emme tehneet muuta, mutta kaikki tämä antoi taas uskoa siihen että myö voidaan joskus saada oikeastikin BH suoritettua. :)

Kuvat on viikon-parin takaa kimppareeneistä ojangosta, Oona kuvasi kamerallani. :)


perjantai 18. huhtikuuta 2014

Sattumusten kuukausi

Blogin päivittäminen ei ole vahvimpia osa-alueita, ainakaan sen muistaminen. Kuitenkin paljon toisaalta on ehtinyt tapahtua, mutta toisaalta taas ei olla tehty paljon mitään koska..
.. Meillä on ollut potilaita. Tämä kuukaisi on kyllä koetellut molempia. Delian kannuskynsi repesi koiraporukan yhteen otossa ja Hyrrä reväytti lihaksensa, sekä katkaisi hampaansa törmätessään ilmeisemmin seinään. Hyrrän hammas käytiin poistattamassa ja nyt kakara on jo oma iloinen rämäpää itsensä. 

Delia ja Hyrrä on olleet molemmat myös kerran työharjoittelupaikalla vanhusten ilona, voi että on ihanaa nähdä miten yksi koira voi tehdä heidät iloiseksi. Molemmat olivat vuorollaan oikein kiltisti vieraassa paikassa.
Tänään meidän oli tarkoitus mennä vain katsomaan mätsäreitä Hyrrän kanssa, mutta pienen osallistujamäärän  (muihin kehiin nähden pienen:D) vuoksi päätimme osallistua isoihin pentuihin. Ennen kehään menoahan olisi varmasti hyvä harjoitella hihnassa juoksemista ja seisomista, mutta pääasia että meillä molemmilla oli mukavaa. Hyrrä oli muuten oikein pätevä seuralainen, alkuun pelotti valtava koiramäärä ja piti haukahdella, mutta totuttuaan käveli oikein reippaasti koirien keskellä. Ja kaikki sitä moikanneet ihmiset otti oikein ilolla vastaan.

Tästä on taas hyvä yrittää ruveta päivittämään asiat ajallaan, mutta aika näyttää milloin seuraavan keran palaan blogin pariin. Olisi muutamat reenijuitutkin kirjoittamatta...:D

ps. Huomasitteko kuinka ihanan bannerin ihana Oona miulle teki!