torstai 9. heinäkuuta 2015

Mitä tehdä kun jokin asia ei vain tunnu hyvältä? Mitä tehdä kun junnataan paikallamme kaikissa lajeissa? Entä kun aika ei riitä? Entäs kun ollaan väsyneitä kaikki? Olenko luovuttaja, jos vähennän lajeja? Pitääkö miun näyttää muille että hei me tehdään miljoonaa lajia ja haluan menestyä kaikissa? Mitä sitten vaikka toisen koira on kaksi vuotiaana kisannut viidessä eri lajissa ja edennyt korkeimpiin luokkiin ja itse ei pääse edes yhdessä lajissa?
Kolmen tokokokeen jälkeen, joista kaksi kolmostulosta ja yksi ohjaajan keskeyttäminen taskussa on pyörinyt moni asia mielessä. Miettinyt mitä tehdä kun on kesälle niin monta eri lajia (vaikkakin kaksi koiraa) että ei aina riitä treenailemaan vapaa-ajalla jokaista uutta asiaa tarpeeksi, mitä tehdä kun on itse niin väsynyt loppuviikosta? Tiedän että menestyäkseen pitää päästä tekemään enemmän menestyäkseen. Syksyn myötä aloitan myös uuden työn ja matka pitenee viidestä minuutista 40km:iin kehä kolmosen ruuhkassa ja haluaisin sen myötä panostaa johonkin kunnolla, enkä tehdä kaikkia vähän. Pohdittuani lajejamme löytyi Hyrrän kanssa yksi vahva ykkönen ja se on agility. Kyseiseen lajiin aiomme keskittyä talvella pääsääntöisesti, lisänä paimennus jatkuu koko talven. Hyrrälle en aio edes hakea ryhmäpaikkaa muihin lajeihin, Delian kohdalla ryhmäpaikka tulee joko agilityy tai sitten rally-tokoon. Tämän lisäksi molempien osalta ennen lumien tulemista teemme hakua, mutta siihen en ole nyt kummallekkaan asettanut tavoitteita, laji jatkuu koska Delia nauttii siitä kaikista eniten. Tämän päätöksen myötä tottis/toko jää talvella pois, toki omatoimi/ kaveritreenejä voimme edelleen tehdä muistutteluna mutta emme aio asettaa mitään tavoitteita. Katsotaan ensi kesänä sitten uudelleen, nyt panostetaan Hyrrän kanssa aksaan ja Delian kanssa hauksuuteen.

Kisaaminenkin jää nyt tauolle, lukuunottamatta oman seuran rally-kisoja 5.9. sekä muutamia epiksiä. En halua luoda meille nyt paineita siitä, että jotakin pitää saavuttaa ennen tiettyä aikaa. Näin kävi tokon kanssa. Aika näyttää milloin kisaamme muussa kuin rallyssa ja kisaammeko siinäkään loppuvuonna omia kisoja lukuunottamatta. Palaamme joskus sitten kisakentille kun olemme oikeasti valmiita, mahdollisesti ne kisat jopa voivat olla agilityn parissa, siihen menee aikaa mutta ei meillä ole mikään kiire. Ei nyt kun vihdoinkin olen saanut istutettua päähäni sen, et vaikka joku muu pärjää lajissa kuin lajissa ja kisaa nuorena valmiina koirana yms. ei meidän tarvitse. Pääasia että harrastamme ja teemme asioita yhdessä, mutta tulemme kyllä takaisin kisakentille ja muidenkin lajien pariin varmasti myöhemmin. Ja kesää on vielä jäljellä, nyt pidämme hauskaa.

Todella sekavaa tekstiähän tästä nyt tuli, mutta piti johonkin julkaista ja purkaa tätä. En kadu että menimme jo toko-kokeisiin, enemminkin helpottunut. Se avasi miun silmät, kaikki tulee aikanaaa. Nyt vain panostetaan täysillä siihen missä haluan kisata ja menestyä tulevaisuudessa. Tästä huolimatta saa meistä edelleen seuraa muihinkin lajeihin vaikka ne ei syksyn ohjelmistoon niin vahvasti kuulukaan, vaihtelu virkistää ja asioita pitää kuitenkinn tehdä että ne säilyvät mielessä. Pääasiassa tässä oli puhe ohjattujen treenien mietinnästä, syksyn aikataulua kun jo luodaan seurassamme.

Ps. Paljon muutakin on kerennyt tapahtua. Olemme olleet parilla leirillä ja huomenna lähdemme taas yhdelle. Yritän tulla näistäkin kirjoittelemaan.

4 kommenttia:

  1. "Vaikka joku muu pärjää lajissa kuin lajissa ja kisaa nuorena valmiina koirana yms. ei meidän tarvitse. Pääasia että harrastamme ja teemme asioita yhdessä, mutta tulemme kyllä takaisin kisakentille ja muidenkin lajien pariin varmasti myöhemmin." Toi on niin totta. Pääasia tosiaan on se, että ylipäätään tehdään ja tekeminen on molemmille mieluisaa. Ei pidä miettiä, mitä muut tekee ja sen takia pilata omia fiilareita.

    Itse ahdistun välillä juuri siitä kun porukassa on kisatykkejä superpareja ja ite on kaksi vuotta hinkannut saman luokan liikkeitä. No joo, tulihan ne valmiiksi. Mutta silti... Ymmärrän kyllä noi tuntemukset.

    Tsemppiä mieluisten lajien ja yhdessä puuhailun pariin. ♥ Kivaa leiriä! Aktiivileireilijä :-D

    VastaaPoista
  2. Ei tarvitse, eikä kannata verrata muihin ollenkaan! Eikä treenata kannata vain päästäkseen juuri tietyssä iässä kisoihin. Treenaatte ja etenette just sillä tahdilla, mikä tuntuu hyvältä sulle ja koirille, eikä tosiaan kaikissa lajeissa (tai missään lajissa!) tarvitse olla suuria tavoitteita. Tärkeintähän treenaamisessa olisi kuitenkin se, että sekä ohjaajalla että koiralla on hauskaa :)

    Itsekin treenailen kaikenlaista, mutta missään lajissa en ole asettanut tavoitteita sen suhteen, koska täytyy kisata. Monihan tokoileva koirakko olisi jo tässä vaiheessa käynyt napsimassa tokosta moniakin ykköstuloksia (onhan koira ollut kisaikäinen jo nelisen kuukautta!), mutta me ei olla oltu valmiita, eikä olla vieläkään. Edetään omaa tahtia ja yritetään panostaa siihen, että hauskuus säilyy!

    Eli ei kannata harmitella yhtään :) Pakkopullaa treenaamisesta ei saa tulla, joten ei ole mitenkään luovuttamista, vaikka päättääkin keskittyä vain osiin lajeihin!

    VastaaPoista
  3. Itse olen todennut parhaaksi jaksottaa lajeja - kesäaikaan panostetaan maastoihin (=jälki + esineruutu), tokoillaan sitten mitä ehditään, jaksetaan ja huvittaa. Talviaikana on hyvin hallikaudella aikaa tokoilla ja pohdiskella lisänä agilitya. Tärkeintä on, että treenaaminen on kivaa! Nyt uusien sääntöjen myötä iski kamala tokobuusti kuukauden totaalilevon jälkeen, ja kun fiilis kerran on hyvä, treenataan totta kai :) Jos ei huvittaisi, ei treenattaisi sitten lainkaan.

    Olisi hienoa, kun kaikki ymmärtäisivät sen, että muiden tekemiset eivät määrittele sitä omaa toimintaa. Itse haluan harrastaa nimenomaan tavoitteellisesti, mutta tavoitteet asetetaan ihan oman osaamisen ja tuntemuksien mukaan - ei muiden menestys tai tekeminen saisi meihin vaikuttaa millään tavalla. Ja se tärkein - harrastamisen täytyy olla kivaa! Jos tavoitteet vie hauskuuden ja ilon tekemisestä, on tavoitteet ainakin omalla kohdallani pielessä :)

    VastaaPoista
  4. Tai sitten voi tehdä niin kuin minä: ei pyritä missään lajissa korkealle vaan treenaillan välillä sitä ja välillä tätä ja haetaan vähän joka lajista jotain tuloksia. :)

    VastaaPoista