Ensimmäiset kolme viikkoa

Ajatella tuo pieni riiviä on ollut luonamme huomenna jo KOLME viikkoa, toisaalta tuntuu että se on ollut paljon pidempään ja toisaaalta että vastahan se eilen haettiin. Yhteinen aikamme on mennyt hyvin. Delia on ottanut pennun hyvin vastaan, ensimmäiset päivät vähä murrasi jos halusi olla rauhassa ja pentu roikkui karvoissa, mutta sen jälkeen ollaan jo nukuttukin vierekkäin.
Hyrrä on ahne edelleen! Alkuun ruokailumme olivat kamalia, parhaillaan 15minuuttia odottelin pennun rauhoittumista että ruuan pystyi sen eteen antamaan. Ahneudesta on myös hyötyä, lenkeilläkin pentu hakee vähän väliä kontaktia namin toivossa, jos tulee ihmisiä jotka haluaisivat moikata tulee pentu silloinkin hakemaan ensin namia :D.
Ensimmäisen kolmen viikon aikana on Hyrrä päässyt moniin reeneihin mukaan, on nähnyt toisia koiria, käyty kyläilemässä (samalla tutustumassa pienempiin lapsiin), lenkkeilty erilaisissa maastoissa jne.
Isoja eroja on Deen pentu aikaan ollut paljonkin. Isoimpana varmaankin yksinolo. Pentu saattaa uikuttaa hetken, mutta on sitten hiljaa, kun taas Dee huuti ensimmäisen kuukauden oikeestaan koko ajan. Pennulle jos jättää tekemistä yksin oloksi (nyt ovat olleet jo Deen kanssa samassa huoneessa nii enää ei olla ruokaa jätetty) vaikka kongiin, on se tyhjennetty mitä Dee ei koskaan tehnyt. Muutamia pelottavia asioita on tullut vastaan, kuten hallissa aidan toisella puolella koira joka haukkuu innoissaan agiradalla ja ohi ajavat bussit on kamalia, mutta nekään ei ole kamalia jos niillä matkustetaan.
Autossa Hyrrä on ekan kerran jälkeen matkustanut hiljaa, paitsi mennessämme Janakkalaan Wirneen tottispäivään vieraalla autolla ja vieras koira (Naurulainen!) samassa takakontissa piti pentu meteliä :D. Pientä päällepäsmäröintiä on pennussa havaittavissa muiden kuin Deen kanssa. Samaisella automatkalla Hyrrä kiipesi kompostiverkosta joka rajasi takakonttia nii yli ja yritti alistaa Naurun, tähän kävin puuttumassa. Paikanpäällä pentu ärisi olisikohan taas ollut Nauru(?), kun se tuli syliini pyörimään. Deestä se ei oo ainakaan vielä murissut, vaikka Dee antaakin oikeastaan kaikessa pennulle periksi.
Kaikinpuolin olen tyytyväinen pentuun, se on mahtava ja sen kanssa on jo nyt niin kiva tehdä töitä. Huomaa sen miten paljon helpommalla joku toinen oppii asioita kuin Delia, sen kanssa on saatu tehdä jokaisen asian eteen niin paljon enemmän. Pentu kokeilee muutaman kerran kiellon jälkeen, mutta tyytyy kohtaloonsa sitten.
On se kyllä hieno, katsotaan mihin meistä tulevaisuudessa on. :)

ps. Kattokaa miten kuivaa ja lumetonta täällä jo on! Pääsee hakumetsään taas!

Ohjattu agility

Eilen oli ohjatut agility reenit. Ryhmässä on neljä koirakkoa, mutta kummallakin kerralla paikalla on ollut vain kolme. Eilen aikaa per. koira jäi n. 13min, eli oikein rutkasti varsinkin meille. Reenit sujuivat meidän osalta oikein hyvin, koirani jopa juoksi radalla!

Kuva ei ole yhtään, ei sitten yhtään mittakaavassa, mutta radan idea siitä tulee esille.

Esteet 1-3ei ollut ongelmaa, mentiin kerran, palkkaus ja jätettiin siihen. Keppejä ei tehty. Suorasta putkesta Dee sai vauhtia sen verran, että itsekin sai jo juosta jotta kerkeän edellä kutos esteelle, pitkä kuljetus putkeen onnistui, vaikka vauhtia oli edelleenkin. Takaakierto kasi esteelle ja siitä ohjaus ysille, tuli kiire ja en saanut ohjattua koiraa enään eteenpäin. Uusittiin seiskaputkelta ja nyt pienemmällä vauhdilla päästiin puomin loppuun asti. 13-14 juoksin huonossa linjassa kohti neljäätoista ja jouduin tekemään pienen väistöliikkeen että en törmää siivekkeeseen ja koira luki ohjausta ja sen jälkeen sen saaminen 15 oli haastavaa. Uusittiin puomin alastulolta, koira odottamaan, itse esteelle, pieni erumatka ja päästiin putkelle. Lopussa ei oikeastaan isompia ongelmia. 

Hyvin menneiden reenien jälkeen motivaatio kohoaa kummasti ylöspäin ja antaa toivoa että kyllä myö vielä joskus voidaan päästä kisaamaan. Toivoa siis on! :)

Vihdoinkin kuulumisia

Olen jo tarpeeksi kauan vältellyt tänne kunnolla kirjoittamista, joten kai se on itseään otettava niskasta kiinni ja raapustella niitä kuulumisia.

Edellisen kirjoituksen jälkeen (lukuunottamatta perheenjäsen ilmoitusta) olen kärsinyt reenimotivaatiosta ja muutenkin tuntui ettei mikään suju tuon koiran kanssa Siitä päästiin lopulta yli, ostettiin kevääksi ohjatutut agilityt, joka toiselle viikolle. Lisäksi kävimme Anna Oreniuksella tuuraamaassa. Tästä kerrasta ei ole mitään kerrottavaa, mie olin ihan pihalla, kiukkunen ja muutenkin apaattinen, joka sitten välittyi koiraan. Saimme toki onnistumisiakin ja hyviä neuvoja, mutta tälläisiin lähtiessä pitäisi olla parempi fiilis.

Ryhmäpaikan ensimmäisestä kerrasta jäi hyvä mieli, koira oli innokas ja mukana. Monelle tämä olisi varmaankin itsestään selvyys, mutta tuon puupäälapinkoiran kanssa ei koskaan voi tietää millä mielellä se reenaa sillä kertaa. Näiden reenien ansiosta myös reeni-into palasi. Näiden lisäksi olemme käyneet seuramme tuurauskerralla, jossa oli aiheena valitettavasti kepit verkoilla. Verkot eivät ole meille soveltuva tapa opettaa keppejä, myös sen kerran kouluttaja huomasi sen, Dee seuraa vain että apua tuossa on vertkko ja tuossa ja tuossa.. Teimme sitten kontakteja, joihin saimme läksyksi pyytää avustaja palkkaamaan, jotta voisin vaan jiosta eteenpäin (Oona, tarvitsemme sinnuu! :D).
Myös tottis reeneissä ollaan käyty, mutta se ei vaan ole miun ja Deen laji, haku olisi ja sitä jatketaan kyllä harrastusmielessä, mutta tavoitteet jätetään pois. Toivotaan että Hyrrästä on joskus tähän lajiin. :) Deen kanssa olen miettinyt Rallyn aloittamista, kehumisen ja innostamisen takia voisi soveltua meille.
Eiköhän siinä ollut pääpiirteittäin meidän kuulumiset, muuten ollaan vietetty viikon verranb pentuarkea ja hyvin noi jo tulee juttuun. :)

Uusi perheenjäsen

Saanen esitellä uuden perheenjäsenemme, australianpaimenkoira nartun, Snowtime's Bonanza "Hyrrä"
Pentu on sijoutuksessa Laura Lönnbergiltä Kennel Wirneen. Tulevaisuus näyttää mihin pennusta on, mutta ensituntumalta on kovin lähelle hakeutuvainen, innokas, AHNE, taistelutahtoinen ja ei paljoa jännittele uusia tilanteita. Tulevat harrastuslajimme tuleevat selvinemään kevään ja kesän aikana, mutta ainakin agi, pk-puoli ja paimennus kiinnostaisivat Hyrven kanssa. Lisäksi myös Toko on tavoitteena.
Aikahan sen sitten näyttää!