Haaste vastaanotettu

Kiitos haasteesta Team KC !

Tässä haasteen säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Myös haastajan 11 kysymykseen pitää vastata
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat
4. Haastetun pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Haastetuille pitää kertoa, että heidät on haastettu
6. Ei takaisin haastamista.

11. Faktaa

1. Kotoisin olen Helsingistä vaikka sitä ei kyllä puheesta uskokaan, maalainen tunnen silti enemmän olevani.
2. Olen ammatiltani liikuntaneuvoja, mutta työ mitä teen ei täsmää ammattini kanssa sitten yhtään.
3. Haaveilen Espanjaan muutosta, ja se saattaa jopa toteutua lähiaikoina..
4. Asun ensimmäistä kertaa sellaisessa asunnossa jonka olen saanut itse sisustaa.
5. Minulla on ollut kaksi kääpiöhamsteria. Ja haluaisin ehkä uudestaan jyrsijöitä.
6. Olen pelannut 9 vuotta lentopalloa, ja kaipaan sen pelaamista edelleen.
7. Rakastan korkokenkiä, mutta en kuitenkaan osaa pitää niitä perus päivänä.
8. Ja omistan ihan liikaa niitä sekä muita kenkiä, en tiedä mihin miehen tavarat saadaan mahtumaan hänen muuttaessa luoksemme kokonaan. :D
9. Kirpputorit on ihania.
10. Elämäni tärkein ihminen on äitini, jolle voin puhua ihan kaikesta. Ja se jaksaa miun höpötystä koirista vaikka päivästä toiseen. Ihminen joka ottaisi Deen hoitoon milloin vain, niin kuin on Fifinkin ottanut.
11. Haaveilen muutamasta mukulasta, ja toisesta koirasta.



Haastajan kysymykset:

1. Mikä on paras luonteenpiirteesi?
Hmm, varmaankin hyväsydämmisyys? Autan mielelläni muita, varsinkin kun tiedän sen helpottavan heidän hommiaan/asioitaan, on vaikea sanoa ei jos jotain pyydetään, ja annan ennemmin muille ensin ennen kuin otan itse.

2.Haaveiletko paljon?
Liikaakin, on vaikka minkälaista haavetta. Sellaisia mitkä voi oikeatikin toteutua, sekä liian isoa haaveita mitkä ovat vain haaveita.

3. Mikä on paras hetki päivästä?
Kun saa illalla käpertyä rakkaan viereen nukkumaan, ja viikonloppuisin sitten pitkät aamut sängyssä loikoillen toisen kainalossa

4. Vietätkö liian paljon aikaa koneella?
Kyllä, ja olen yrittänyt vähentää. Miehen mielestä myös onnistunut siinä, itse en olisi niin varma. :DD

5. Ketä on tärkein ihminen elämässäsi?
Tärkeimpänä äiti, lisäksi muu perhe ja mies totta kai (:

6. Harrastuksesi?
Tämän hetken harrastukset liittyvät koiraan, eli lenkkeily ja agi sen kanssa. Mutta ensi kuun alusta tarkoituksena aloittaa salilla käyminen sekä juuri tänään lupauduin 11viikon juoksu haateeseen maanantaista alkaen.

7. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?
Toisen ammatin opiskelleena työelämässä, ja toivottavasti joko tuloillaan raskaaksi tai jo raskaana. Suomessa tai Espanjassa.

8. Mitä asioita himoitset?
Onnistumisia ja saavutuksia. Turhemmista asioista karkkia..

9. Pahin pelkosi?
Yksinkertaisuudessaan menettää joku läheinen.

10. Suurin rakkautesi?
Rakkaus elämää kohtaan, rakastan elää, olla ja kokea.

11. Elämän viisautesi?
Aikoinaan on opetettu että kipu on mielenheikkoutta. Lisäksi älä unelmoi eläväsi vaan elä unelmaasi. Teksti jonka paranneltuna voisin tatuoida ihooni.

Itse olen nyt laiska enkä jaksa haastaa ketään muita, ei vain kärsivällisyys riitä keksimään kysymyksiä. :D

Agiliitoa

On näköjään jäänyt kirjoittamatta agista vaikka piti. Mutta viime kerta meni niin persiilleen, vaikka ohjaajalta kehuja saatiinkin, etten edes viitsi kirjoittaa. Koiraa kiinnosti tekonurmi enemmän kuin edes nakki, ohjaajasta puhumattakaan. Lisäksi muita piti haukkua, yrittää syöksyä leikkimään ja häiritä kaikin mahdollisten tavoin. Toivon oikeasti että perseily johtuu vain mahdollisesti alkavista juoksuista..

Edellisviikonloppuna sen sijaan oli mahtavat reenit. Dee teki innolla, jaksoi keskittyä koko ajan ja nautti selvästi. Puomia harjoiteltiin sen verran että koira koskee -> makupala, koira nostaa etutassut puomille -> makupala. ja sitten nostettiin koira alastulon kohdalle ja sai itse laskeutua, pysäytettiin että etutassut maassa ja takatassut puomilla ja siinä paljon makupaloja.  Lisäksi tunnilla kokeiltiin että oli hppy ja putki, Dee rakastaa putkea ja tiedettiin että se kyllä menee sinne vaikka itse en juoksisikaan sinne asti, eli koira hypyn taakse itse hypyn ja putken väliin, kutsu hyppyyn ja siitä ohjaus putkeen. Esteet olivat suorassa linjassa ja oi että miulla oli pätevä likka kun onnistui. Muutama onnistunut suoritus ja välissä kunnon palkkaus. Ihanaa kun toi ei nykysin lähde lelu suussa rälläämään ympäri kenttää, mitä pentuna teki vaan vaikka lelun heittäisi palkaksi käy hakemassa sen ja tuo sen takaisin minulle. En voisi olla tyytyväisempi tähän agility kertaan, ja vaikka seuraavan kerran perseilikin niin ehkä tuosta tulee vielä pätevä!

Asia mikä ketuttaa on, että kotimittauksella Dee on juuri sentillä yli medin, eli TODELLA pieni maksi. Pitää toivoa että virallisella mittauksella jäisi mediksi, vaikka voihan se olla ettei koskaan olla kisa valmiita tai edes uskalleta kokeilla kisata ohjaajan jännityksen vuoksi. Sen näkee sitten joskus (:.

Lopuksi iso kiitos Oona Mäelle, joka ystävällisesti teki meille ihanan bannerin! Oonan blogiin pääset tästä.

Se hyppää!

Esimakua tämän päivän agilitysta :)