Uimassa

Hyvän ilman vuoksi päätettiin lähteä koko perheen voimin katsomaan millainen on paljon kehuttu Firan

hiekkamonttu. Paikka ei pettänyt, vaikka paljon porukkaa olikin paikalla. Koirat nautti rantavedessä kahlaten, palloa hakien vedestä niin pitkältä että tassut yltivät pohjaan ja rantasorahiekassa telmuten.
Tälläisiä päiviä lisää!

Maailman voittaja!

Yksi karvaton lapinkoira ilmoitettu maailman voittajaan, saa tulla nauramaan! :D En usko että omakaan naamani pysyy peruslukemilla ku handlerini menee kehään niin hakatun näköisen karvattoman melkein kolme vuotiaan lapinkoirani kanssa.

Katsokaa nyt sitä, ei tuota voi ottaa tosissaan.

Leireilyä

Olimme viime viikonloppuna Wirneen leirillä mahtavalla porukalla, mahtavalla sijainnilla Kuralan kartanotilalla.

Perjantai kului tutustuen maastoihin, tortilloja syöden ja kuulumisia vaihtaen.
Lauantaina oli ohjelmassamme agilitya ja tokoa Lauran ja Maijan opeissa. Tokon puolella Hyrrän kanssa teimme perusasentoa, muutaman askeleen imutusta ja hypyn alkeita. Agilityssa putkea ja siivekkeiden välistä juoksemista. Iltapäivä ohjelmana meillä oli kontaktin harjoittelua, pentu alkoi olla sen verran väsynyt kuumuudesta ja reenailusta että emme tehneet muuta.
Tykkään niin kakaran motivaatiosta tehdä vaikka paikalla olisikin muita, mutta odottamisen jalon taidon voisi pentu vielä oppia :D!

 Sunnuntaina ohjelmassamme oli hakua Sari Kärnän opeissa. Tämä oli toinen kerta metsässä meille, kerran aikaisemmin olemme käyneer Lauran valvovan silmän alla.
Hyrrälle tehtiin kolme piiloa, samalla maalimiehellä. Alkuun liikuttiin liinan kanssa, lopuksi irti. Irti ollessaan neidillä oli hieman liikaa vauhtia, näki selvästi että löysi hajun, mutta vauhdilla kulkiessaan myös hävitti sen useasti. Maalimies oli pressun alla piilossa, muttä tämäkään ei pentua hätkäyttänyt.
Teimme kaksi kierrosta, toisella oli pääasiassa koko ajan irti ja hieman enemmän mukana jutussa.
Tästä on hyvä jatkaa, Hyrrä nauttii maalimiehen löytymisestä, varsinkin kun niiltä saa ruokaa. Kyllä meistä vielä tulee haku-koirakko, täältä tullaan PK-puoli!

Mahtava leiri, ensi vuonna toivottavasti uudelleen!
Kuvista kiitos Maijalle ja Jennylle! Kiva saada kuvia omistakin suorituksista, kun yleensä on vain itse kameran takana.

Hyrrä 5 kk

Hyrrä on saavuttanu jo 5 kuukauden iäin. Toisaalta tuntuu että pentu olisi ollut meillä jo kauan, että eihän se voi olla enään niin nuori. Ehkä tämä kertoo myös siitä, että kakara on oikein hyvin kotiutunut ja sopeutunut perheeseemme. Edelleen se on yhtä ihana kuin tähänkin asti, koira niin miun makuun. On läsnä ja lähellä, pystyy reenaamaan muiden läsnäollessa edes muut koirat eivät haittaa jos vaan ruokaa on tarjolla. On hyvin kuulolla ja sisäsiisteyskin on ruuan vaihdon myötä hyvällä mallilla. 

Kakara kulkee mukana Delian reeneissä, mutta pääsee myös omiin reeneihin ensi maanantaista alkaen neljä kertaa ja syksyllä neljä, nuorten koirien toko kyseessä.

Delian kanssa ollaan päästy aloittamaan kesän reenit, on rally-tokoa, agia, hakua ja tottista. Lisäksi loppu kesästä tulee vielä yksi toko kurssi (jolloin Hyrrä voi joutua paikkaamaan Deliaa rally reeneissä). Muuten kaikki on kuin ennenkin, paksu talvikarva on tiputettu ja karvapehkon alta kuoriutui nuoren koiran näköinen lappalainen. Delian kanssa harrastaminen on nykyisin jotenkin palkitsevampaa, ehkä sen motivaatio on parantunut ja sillä on intoa tehdä töitä. Helpottaa omaakin motivoimista, toki edelleen on hampaankiristelyä puolin ja toisin, sekä uskoisin Delian olevan erilainen harrastuskoira toisenlaisen ohjaajan kanssa, mutta ainakin ollaan menty eteenpäin omaan tasoomme nähden. Tykkääntykkään!